Salasana unohtunut?

Tekniikan Waiheita / Kirjoita lehteen

Tekniikan Waiheita -lehti vastaanottaa julkaistavaksi kirjoituksia (artikkeleita, kirja-arvosteluja, uutisia) teknologian historian eri aloilta.

Lehdessä julkaistaan artikkeleita, jotka käsittelevät tekniikan, teknologian ja teollisuuden historiaa ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Myös alan museo- ja arkisto- sekä opetustoiminta kuuluvat lehtemme aihepiiriin. Tervetulleita ovat myös matkakertomukset, seminaariraportit ja keskustelunavaukset. Tutkimuksellisen aineiston ohella lehti julkaisee muisteluita ja kertomuksia suomalaiseen teollisuuteen ja tekniikkaan liittyvistä asioista ja ihmisistä. Mikäli Sinulla on mielessä mahdollinen artikkelinaihe, tiedotettavaa tai uutisoitavaa tekniikan historian alalta, ota yhteyttä päätoimittajaan tai muuhun toimituskuntaan.

Tekniikan Waiheita ottaa myös arvosteltavaksi alalta kirjoitettuja julkaisuja, painotuotteita ja näyttelykäsikirjoituksia. Kirja- ja näyttelyarvioita sekä seminaariraportteja kannattaa myös tarjota lehdelle omatoimisesti. Ennen valmiin arvostelun lähettämistä päätoimittajalle kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä lehden toimitukseen. Lehti voi myös auttaa arvostelukappaleiden hankinnassa.

Vertaisarviointi

Tekniikan Waiheita noudattaa julkaisemissaan artikkeleissaan molemminpuolista anonyymiä (ns. double blind) vertaisarviointia, jossa sekä kirjoittaja(t) että arvioijat säilyvät nimettöminä arviointiprosessin ajan. Artikkelit arvioitetaan vähintään kahdella anonyymilla asiantuntijalla. Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja arvioitavana olevan käsikirjoituksen suhteen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Päätoimittaja päättää asiantuntijalausuntojen perusteella kirjoituksen julkaisemisesta. Päätoimittaja vastaa yksin referee-menettelystä.

Katsauksissa, kirja-arvosteluissa, esittelyissä, sekä muissa lyhyemmissä kirjoituksissa ei noudateta vertaisarviointia, vaan päätoimittaja päättää niiden julkaisemisesta yksin. Kaikki kirjoitukset tarjotaan päätoimittajalle. Kirjoittaja vastaa itse arvioitavaksi lähetettävän kirjoituksen anonymisoinnista. Tekniikan Waiheiden kirjoitusten arviointiprosessi kestää keskimäärin kahdesta kuuteen kuukauteen.

Toimitus antaa kustakin kirjoituksesta muokkausehdotuksia, joiden noudattaminen on julkaisemisen edellytys samoin kuin luonnollisesti arviointilausuntojen sisältämien muokkausehdotusten noudattaminen. Kirjoittajan tulee aina lähettää viimeistellyn version liitteenä päätoimittajalle raportti tehdyistä muutoksista ja siitä, miten asiantuntijoiden lausunnot on otettu huomioon. Jos kirjoittaja ei voi noudattaa kaikkia edellytettyjä kommentteja, hänen tulee mainita sivuutetut kommentit selvästi raportissa ja perustella ratkaisunsa. Päätoimittaja ratkaisee tämän perusteella, edellytetäänkö lisämuokkausta ennen kirjoituksen julkaisemista. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstiä. Toimitus ei etukäteen sitoudu kirjoituksen julkaisemiseen edes pyydettyjen kirjoitusten osalta.

Tekniikan Waiheissa on otettu 29.9.2016 alkaen käyttöön Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tunnus vertaisarvioiduille julkaisuille. Lehti sitoutuu noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja

Hyvä tietää

Artikkelien sisällöstä ja niissä esiintyvistä mielipiteistä vastaa kirjoittaja. Kuvien julkaisuoikeudesta vastaa kuvien luovuttaja. Kuvituksesta ja valokuvien käsittelystä pyydetään sopimaan erikseen toimituksen kanssa. Lehti ei palauta pyytämättä lähetettyjä tekstinäytteitä tai valokuvia.

Lehti tarjoaa tilaa teknologian historian tutkimuksen tieteenalana vaatimalle akateemiselle keskustelulle. Tekniikan Waiheita on tieteellinen aikakauslehti ja noudattaa tällaiseen toimintaan luonnostaan kuuluvia muotoja. Lehti ei esimerkiksi myy palstatilaa yritysten imagon rakentamiseen ja tuotteiden mainostamiseen. Ilmoitustilaa myydään erikseen.

Lehden toimitus ei kirjoita tilauksesta lehteen artikkeleita. Tekniikan Waiheiden kautta voi kyllä helposti löytyä kirjoittaja tai tutkija, jos sellainen halutaan johonkin tehtävään palkata.

Kirjoitusohjeet

Kirjoitusohjeet on laadittu helpottamaan niin kirjoittajan kuin lehden toimituksenkin työtä sekä poistamaan turhia työvaiheita. Mikäli ohjeissa on jotain epäselvää, käänny rohkeasti toimituksen puoleen!

Ideasta artikkeliksi

Kun Sinulla on mielessä jutunaihe, ota yhteyttä päätoimittajaan. Hän voi antaa sinulle pika-arvion, sopiiko juttu lehteemme, ja onko esim. teemanumero aiheesta mahdollisesti tulossa. Kannattaa myös katsoa lehden vuosittaisen artikkelipalkinnon voittaneista artikkeleista suuntaa ja ideoita.

Juttuja voi tarjota myös muun toimituskunnan kautta.

Käsikirjoituksen toimittaminen

Käsikirjoitus tulee toimittaa .doc- tai .rtf-muotoisena tiedostona lehden päätoimittajalle. Tiedostonimen tulee viitata artikkeliin mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti, eikä siinä tule käyttää sanavälejä, skandinaavisia kirjaimia eikä alaviivaa lukuun ottamatta muita merkkejä. Esimerkiksi Jarmo Kososen artikkeli Ruuvimeisselin käyttö Varsinais-Suomessa 1800-luvulla voidaan nimetä Ruuvimeisseli_Kosonen.rtf .

Liitä mukaan yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköpostiosoite) sekä englanninkielinen tiivistelmä artikkelistasi (suomenkielinen jos artikkeli on englanniksi).

Tekstin muotoilut

Vältä kaikkia erikoismuotoiluja, kuten sisennysten, tabulaattorin tai erilaisten tekstityyppien ja -kokojen käyttöä. Kirjojen nimet merkitään kursiivilla tekstissä ja kirjallisuusluettelossa. Käytä aina nk. normaalia tekstimuotoa. Otsikoita tai muita sellaisia ei tarvitse erikseen merkitä otsikoiksi kirjoitusohjelman avulla.

Huom! Erilaiset taulukot ja diagrammit on hyvä toimittaa erillisinä tiedostoina ja vain merkitä niiden paikat varsinaiseen tekstitiedostoon.

Lähteet ja viitteet

Teksteissä, jotka katsotaan tieteellisiksi artikkeleiksi, tulee olla asianmukainen nootitus ja lähdeluettelo. Lehdessä on tähän vakiintunut käytäntö. Jos kirjoittaja ottaa lainauksen esimerkiksi Matti Rinteen kirjasta Aseman kello löi kolme kertaa (2001) sivulta 87, hänen tulee viitata siihen seuraavasti: Noottiin tulee merkintä Rinne 2001, 87. Lähdeluetteloon kirja merkitään seuraavasti:

RINNE, Matti. Aseman kello löi kolme kertaa. Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa. Otava, Keuruu 2001.

Lehden taittamisessa käytetty ohjelma siirtää sekä ala- että loppuviitteet automaattisesti tekstin loppuun. Lähdeluettelossa tulee selkeästi erottaa toisistaan arkistolähteet, painamattomat lähteet, lehdet ja kirjallisuus omiksi kokonaisuuksiksi. Jokaisen kokonaisuuden alla olevat lähteet tulee asettaa aakkosjärjestykseen.

Esimerkki Tekniikan Waiheita -lehdessä käytettävästä linjasta tekstin muotoilussa sekä viitteiden ja lähteiden merkitsemistavoissa kannattaa katsoa julkaistuista artikkeleista.

Kuvat ja piirrokset

Kuvien toimittamisesta tulee aina sopia ensin päätoimittajan kanssa. Kirjoittaja vastaa käytettäväksi toivomiensa kuvien käyttöoikeuksien hankkimisesta. Luvat kuviin tulee vuoden 2018 alusta alkaen hankkia sekä painettuun että sähköiseen julkaisuun Tekniikan Waiheita julkaisupolitiikan mukaisesti.

Lähetä kuvat mieluiten kompressiohäviöttöminä tiedostoina (esim. TIFF- tai EPS-muoto) tai vaihtoehtoisesti maksimilaatuisina JPEG-tiedostoina. Kuvien resoluution tulee olla 300 dpi ja viivapiirrosten 600 dpi. Mustavalkokuvat voi tallentaa harmaasävykuvina (grayscale). Lehti julkaistaan painatussyistä lähtökohtaisesti mustavalkoisena, mikä on syytä ottaa huomioon kuvitusta ja sen saavutettavuutta harkittaessa. Mikäli alkuperäinen kuva kuitenkin on värikuva, on se hyvä myös toimittaa meille värikuvana (RGB). Kuvien käsittely painokuntoon tapahtuu toimituksessa.

Huom! Muista että useimmat internet-sivuilta kopioidut kuvat eivät ole huonon resoluutionsa takia painokelpoisia.

Kuvatiedostot on syytä nimetä mahdollisimman loogisesti ja selkeästi, eikä tiedostonimessä tule käyttää sanavälejä, skandinaavisia kirjaimia eikä alaviivaa lukuun ottamatta muita merkkejä. Kuvan voi nimetä sen sisällön mukaan (esim. Perniöläistä ruuvimeisseliä esittävä kuva: Ruuvimeisseli_pernio.jpg ) tai artikkelin mukaan (esim. Ruuvimeisseli_Kosonen_kuva1.jpg).

Otamme vastaan myös paperikuvia ja piirroksia, jotka lähetetään jutun mukana päätoimittajalle, joka varaa myös oikeuden karsia kuvamateriaalia. Muista merkitä toimitetun aineiston yhteyteen palautusosoite.

Mikäli kuvien skannauksesta, tallennuksesta tai muusta käsittelystä on kysyttävää, ota yhteys toimitussihteeriin.

Kuvatekstit

Kuvatekstit on paras kirjoittaa artikkelin yhteyteen, esimerkiksi sen loppuun. Muistathan merkitä kuvaajan tai kuvalähteen! Esimerkkejä:

Ruuvimeisseli_pernio.jpg
Perniöläistä ruuvimeisseliä käytettiin 1800-luvulla yleisesti ruuvien ruuvaamiseen. Kuva: Kalle Kuvaaja.

Ruuvimeisseli_Kosonen_kuva1.jpg
Ruuvimeisselit valmistettiin 1800-luvulla raudasta. Kahvaan käytettiin yleensä puuta. Lähde: Salminen 1923, s. 34.

Ovatko aineistot kateissa?

Ota rohkeasti yhteyttä toimitukseen. Toimitamme meille jätetyn aineiston takaisin vasta lehden ilmestymisen jälkeen. Suosittelemme, että pidät aina alkuperäisen aineiston tallella ja toimitat juttua varten tehdyt kopiot.

Tekijänkappaleet

Kirjoittajille lähetetään 3-5 kappaletta Tekniikan Waiheita -lehteä. Lisäkappaleita ja numeroita esimerkiksi jutun aineistoa toimittaneille tahoille voi pyytää toimituksesta.

 

Anna sähköpostiosoitteesi. Mikäli osoite löytyy tiedoistamme lähetämme siihen linkin uuden salasanan luontiin.