ENSIMMÄINEN KLINIKKA KOTKASSA
Betonirakenteet ja alueelliset kysymykset puhuttivat teollisuusperinneklinikalla Kymenlaaksossa

Teollisuusperinteen Seuran ensimmäisen teollisuusperinneklinikka järjestettiin Kotkassa perjantaina 4. toukokuuta 2001. Klinikan teemana oli vanhojen betonirakenteiden ongelmat. Kokoontumispaikaksi oli valittu Kotkan äskettäin entisöity vanha höyrypanimo, jossa nykyään toimii betoniteknologian kansainvälinen tutkimuskeskus Concrete Technology Centre.

Klinikkatoiminta käyntiin

Teollisuusperinneklinikka on Teollisuusperinteen Seuran uusi toimintamuoto. Eri puolilla Suomea järjestettävissä yleisölle avoimissa keskustelu- ja kyselytilaisuuksissa käsitellään teollisuusperinnön vaalimisen ja suojelun haasteita. Tilaisuuksiin kutsutaan alueen keskeisiä toimijoita keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Yhdistyksen edustajat antavat myös neuvoja yleisöä askarruttaviin kysymyksiin.

Ensimmäinen klinikka järjestettiin 4. toukokuuta Kotkan vanhassa höyrypanimossa, jossa nykyään toimii betoniteknologian tutkimuskeskus Concrete Technology Centre. Klinikkaan osallistui kolmattakymmentä henkeä mukaan luettuna Kymenlaakson maakuntaliiton, maakuntamuseon ja ympäristökeskuksen edustajat. Läsnä oli muiden ohella myös kansalaisliike Pro Sunilan, Museoviraston ja eri teollisuusyritysten edustajia.

Laadukkaampi betoni kaikkien etu

Klinikan avainpuheenvuoron piti CT Centren toimitusjohtaja Aino Heikkinen, joka esitteli viime vuonna toimintansa aloittaneen betoniteknologian tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutuskeskuksen lähtökohtia ja tavoitteita.

Betonilla on huono maine, mikä johtuu Heikkisen mukaan lähinnä siitä, että materiaali on näennäisen yksinkertaista valmistaa. Betonia käytetään runsaasti, mutta sen ominaisuuksia ja käyttäytymistä on tähän mennessä tutkittu hyvin vähän. Niinpä esimerkiksi teollisuuskohteiden korjaushankkeissa betonirakenteiden virheet ja epäonnistumiset ovat tavallisia.

CT Centren keskeinen tavoite on parantaa betonin laatua sekä tuottaa ja välittää tietoa uusimmasta betonitekniikasta. CT Centre pyrkii edistämään alan osaajien verkottumista ja osallistuu kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyö- ja tutkimushankkeisiin. Käynnistymässä on esimerkiksi kotimainen terastirappaustekniikkaa tarkasteleva haastattelututkimus, tutkimus lattiamateriaalien päästöistä ja terveysvaikutuksista sekä Euroopan laajuinen korjaustuotteiden kehittämishanke. Hankkeiden tuloksista on tarkoitus jalostaa käytännön betonitietoutta internettiin kaikkien ulottuville.

Kymenlaaksossa kaikki hyvin?

Klinikalla käytiin keskustelua paitsi betonirakenteiden ongelmista myös Kymenlaakson teollisuusperinnön tilasta yleensä. Ympäristökeskuksen, maakuntaliiton ja maakuntamuseon edustajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että teollisuusperintöä on Kymenlaaksossa vaalittu kohtuullisen hyvin. Teollisuusyrityksiinkin on saatu luotua kontaktit.

Teollisuuslaitosten säilyttämiseen ja suojeluun liittyviä haasteita kuitenkin riittää. Kiireellisin asia on teollisuusympäristöjen ja -kohteiden inventoinnit. Uusien inventointihankkeiden lisäksi on täydennettävä ja päivitettävä aiempia inventointitietoja. Myös rakennusneuvontaa sekä esimerkkejä hyvin toteutetuista korjausrakennuskohteista tarvitaan lisää. Ongelmana on, kuten tavallista, resurssien niukkuus. Esimerkiksi inventointeihin on erittäin vaikea löytää suoraa rahoitusta. Hankkeet pitäisikin nykyään kytkeä esimerkiksi matkailu- ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen.

Ruohonjuurinäkökulmaa Kymenlaakson teollisuusperintöön esitteli Pro Sunila -projektin edustaja Rurik Wasastjerna, joka kertoi Kotkan kaupungin tukeneen asukasliikkeen järjestäytymistä. Pro Sunilan tavoitteena on parantaa alueen laatua puuttumalla niin sosiaalisiin kuin rakennetun ympäristönkin ongelmiin. Ajankohtainen haaste on löytää Sunilan tehtaiden huoltorakennukselle uusi käyttötarkoitus ja rahoitus sen kunnostamiseen.

Sanoista tekoihin

Mielenkiintoinen ja rakentava keskustelu johti myös konkreettisiin tuloksiin. Maakuntaliitto, ympäristökeskus ja maakuntamuseo lupautuivat yhteisesti käynnistämään alueellisen teollisuusperintökohteiden inventointihankkeen. Myös CT Centrelle nähtiin sija hankkeen toteuttamisessa. Teollisuusperinteen Seura jää innolla seuraamaan klinikalla esitettyjen ajatusten toteuttamista.

Seuraava teollisuusperinneklinikka on tarkoitus järjestää loppuvuodesta Tampereella. Suunnitelmien etenemisestä tiedotetaan Seuran internet-sivuilla.

VALOKUVIA TILAISUUDESTA:

KUVA 1. Metsolan kaupunginosan Hovinsaaressa sijaitsevat Kotkan Höyrypanimo Oy:n punatiiliset tuotantorakennukset valmistuivat 1894-1895. Panimotoiminta loppui vuonna 1967. Vain osa alkuperäisistä rakennuksista on säilynyt tähän päivään. Rakennukset on suojeltu asemakaavalla 1993 ja vuonna 1999 kaupunki päätti kunnostaa panimon CT Centren käyttöön. Kunnostustöiden on tarkoitus valmistua vuoden 2001 kuluessa. Kuva: Tuija Mikkonen.

KUVA 2. Betoniteknologian ja korjausrakentamisen keskus CT Centre on tarkoitettu rakentajien kohtaamispaikaksi. Kuva: Tuija Mikkonen.

KUVA 3. KUVA 4. CT Centren luentosaliin mahtuu 250 henkeä. Salin seinäpinnat on pääosin rapattu mutta myös vanhaa tiilipintaa on jätetty näkyviin. Kuvat: Lauri Putkonen ja Tuija Mikkoneb.

KUVA 5. Arkkitehti Heikki Pyykkö tutkii tiiliseinän muurausta. Kuva: Tuija Mikkonen.

KUVA 6. Sunilan tehdaskompleksia. Alvar Aallon 1930-luvulla suunnittelema Sunilan tehdas tuottaa selluloosaa tänäänkin.Kuva: Lauri Putkonen.

Yhteenvedon tilaisuudesta laati 30.5.2001 Carina Jaatinen.

aloitussivu | ajankohtaista-sivulle